Valtakunnallisen humanistisen verkko-opetuksen tarjoamat verkkokurssit
Vierastaistelijat ja vapaaehtoiset; ylikansallinen sotakokemus 1800- ja 1900-luvun konflikteissa
Kurssilla perehdytään vapaaehtoisliikkeisiin modernin ajan sodissa. ”Vierastaistelija”-ilmiö on herättänyt runsaasti keskustelua viime aikoina, ja aihe on saanut huomiota myös historiantutkimuksessa. Teemaa on käsitelty etenkin Palgrave Macmillanin julkaisemissa tuoreissa teoksissa War Volunteering in Modern Times; From the French Revolution to the Second World War sekä Transnational Soldiers; Foreign Military Enlistment in the Modern Era. Modernin ylikansallisen vierastaistelijailmiön juuret ovat paljolti 1700-luvun ja 1800-luvun vapausaatteissa. Paradoksaalisesti nimenomaan voimistunut nationalismi antoi uutta pontta vapaaehtoisille sotilasliikkeille. Kansallisiin vapaustaisteluihin liittyi usein käsitys kohtalonyhteydestä vapauttaan puolustavien kansakuntien välillä, ja 1800-luvulla esimerkiksi filhellenismin ja skandinavismin kaltaiset poliittiset virtaukset synnyttivät monikansallisia vapaaehtoisliikkeitä, jossa Kreikan ja Tanskan taistelukentille hakeuduttiin myös ulkomailta.
Aikakausi ja ilmiö tuottivat oman ikonografiansa, jossa yksittäinen vierailla mailla sotinut vapaustaistelija saattoi nousta symboliseksi sankariksi. Nationalismin kuvastosta sama symboliikka välittyi sosialismille, joka oli lähtökohtaisesti universaali aate. Vasemmistolle oli Espanjan sisällissota kansainvälinen asia, joka synnytti myös oman vapaaehtoisliikkeensä. Dynamiikka oli molemminpuolista ja monitasoista. Vanhaa järjestystä varjelleet 1800-luvun itsevaltiaat ja 1900-luvun diktatuurit pystyivät niin ikään nojaamaan laajamittaisiin ylikansallisiin vapaaehtoisliikkeisiin. Paavi Pius IX taisteli Italian Risorgimentoa vastaan irlantilaisen pataljoonan voimin, ja kolmannen valtakunnan taistelua bolševismia vastaan siivitti yleiseurooppalainen SS-värväyksestä. Kansallismieliset itsenäisyysliikkeet saattoivat tehdä yhteistyötä sopivien suurvaltojen kanssa ja hakea sotakokemusta vierailta taistelukentiltä, mistä perinteinen esimerkki on Suomen jääkäriliike.
Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijoille hyvä yleissivistys ja ymmärrys modernin vierastaistelija-ilmiön taustalla olevasta poliittisesta ja aatteellisesta dynamiikasta, sen yhtäläisyyksistä ja eroista eri ajankohtina, sekä ylikansallisesta sotakokemuksesta yleensä. Aikarajaus ulottuu 1700-luvun lopulta tähän päivään, ja kattaa myös oman aikamme vierastaistelija-ilmiön.
Opetusmuoto
Kolmen opintopisteen perussuoritus toteutetaan verkkokurssiosuutena, jossa painopiste on etukäteen annettavan kirjallisen aineiston pohjalta tapahtuvissa verkkokeskustelutehtävissä. Suoritusta voi täydentää kahden opintopisteen esseellä, suositeltavan tai itse valittavan tutkimuskirjallisuuden pohjalta.
Kurssin kohderyhmä
Aatehistoriasta ja yleisestä sotahistoriasta kiinnostuneet opiskelijat, väkivallan ja terrorismin historiasta kiinnostuneet opiskelijat. Kurssi sopii sekä historian että valtiotieteiden aine- ja syventäviin opintoihin.
Kurssin suunnitteluryhmä
FT. Jussi Jalonen
Opetuksen tuottaja
Historian valtakunnallinen verkko-opetus/Tampereen yliopisto
