Valtakunnallisen humanistisen verkko-opetuksen tarjoamat verkkokurssit
Sukupuolihistoria
Tavoite
Sukupuoli on viime vuosikymmeninä muodostunut tärkeäksi analyysin kohteeksi myös historiatieteessä. Tämä kurssin tavoitteena on tarjota perusymmärrys siitä, miten sukupuolten välistä suhdetta tarkastellaan ja mitkä ovat sukupuolen käsitteen analyyttiset mahdollisuudet juuri historiatieteessä.
Lähtökohta suhteessa sukupuolitutkimukseen on tarkastella naiseutta ja mieheyttä kulttuurisina ja sosiaalisina määrityksinä, jotka muuttuvat ajan ja paikan myötä. Tämän kontekstisidonnaisuuden ohella tärkeää on, että tarkastelun kohteena ovat molemmat sukupuolet, ei vain naiseus. Perusajatus kurssissa on, että inhimillinen olemassaolo sisältää sukupuolta tuottavia ideologioita ja käytäntöjä miltei kaikkialla. Silti sukupuoli ei ole kaikenkattava selitys eikä se saa sumentaa tai peittää alleen muita tekijöitä ja kontekstuaalisen verkoston moninaisuutta.
Historian ilmiöitä on pitkään tarkasteltu sukupuolineutraalisti ja niin voidaan tehdä yhä. Yhtä hyvin voidaan kuitenkin pyrkiä menneisyyden uudelleen tulkintaan uusia näkökulmia soveltamalla ja tarkastella menneisyyden ilmiötä myös niiden sukupuolta tuottava puoli huomioiden.
Rakenne
Tämän kurssin sisältö jakaantuu johdanto-osaan ja sen jälkeen neljään teemaattiseen kokonaisuuteen:
* Kulttuuriset kuvat ja käytännöt sukupuolen tuottajina,
* Uskonnon ja ideologioiden suhde sukupuoleen,
* Työnteon maailmat ja sukupuoli,
* Sukupuoli ja subjektiivinen identiteetti
Teemoittelu noudattaa väljästi amerikkalaisen historioitsija Joan Wallach Scottin määritelmää sukupuolesta (gender) ja sen neljästä ulottuvuudesta. Scott määrittelee sukupuolen kaikkien sosiaalisten suhteiden rakennetekijäksi. Sukupuoli rakennetekijänä on eron tekemistä ihmisten välille perustuen havaittuihin sukupuolten välisiin eroihin. Scottin mukaan sukupuolieron tekeminen on yksi keskeisimmistä keinoista osoittaa paitsi eroa myös valtasuhteita.
Scottin mukaansa sukupuoli koostuu neljästä elementistä, jotka eivät ole irrallisia vaan riippuvaisia toinen toisestaan, mutta käsitteellisesti silti erotettavissa. Näitä elementtejä ovat (1) kulttuuriset representaatiot, (2) normatiiviset väitteet ja opit (3) sosiaaliset instituutiot ja organisaatiot ja (4) subjektiivinen identiteetti. Tämän kurssin rakenteessa näistä elementeistä on tehty empiirisempiä ja temaattisempia kuin mitä ne Scottilla ovat. Ne on muotoiltu omiksi osateemoikseen, mutta tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää miten eri tekijät kuten kuvat, ideologiat ja käytännöt ovat suhteessa toisiinsa ja miten kulttuurinen ja subjektviinen ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
"Gender is a constitutive element of social relationships based on perceived differences between the sexes, and gender is a primary way of signifying relationships of power". (Scott: "Gender: A Useful Category of Historical Analysis". Gender and the Politics of History (1988) New York 1999).
Opetusmuoto
Verkkokurssi, johon liittyy itsenäisesti ja ryhmässä tehtäviä opintotehtäviä. Opetusmateriaalina verkko-artikkelit ja alkuperäisaineistot, joiden pohjalta vuoroin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia, noin 1-2 sivun mittaisia tehtäviä.
Sukupuolihistorian kurssin voi suorittaa 4 tai 6 op:n laajuisena. Viikoittaiset kirjalliset ja keskustelutehtävät tuottavat 2 op:n ja kurssin päätteeksi itsenäisesti suoritettavan lopputyön voi tehdä 2 tai 4 op:n laajuisena.
Kurssin kohderyhmä
Sukupuolihistorian verkkokurssi on aineopintotason kurssi kaikille historian pää- ja sivuaineopiskelijoille.
Kurssin suunnitteluryhmä
Suunnitteluryhmään on kuulunut Tampereen ja Turun yliopistojen historian laitosten tutkijoita: Meri Heinonen, Anu Lahtinen, Seija-Leena Nevala-Nurmi ja Kaisa Vehkalahti. Kurssin suunnittelijana on toiminut Kirsi Tuohela.
Opetuksen tuottaja
Virtuaaliyliopiston historian opetushanke
