Valtakunnallisen humanistisen verkko-opetuksen tarjoamat verkkokurssit
Politiikka ja talous kylmän sodan Suomessa
Kylmä sota oli perusasetelmaltaan kahden suurvallan ja samalla kahden täysin erityyppisen yhteiskuntajärjestelmän taistelua maailmanherruudesta. Toisella puolella oli Yhdysvallat, kapitalistinen markkinatalous ja läntinen demokratiakäsitys porvarillisine kansalaisvapauksineen, toisella puolella kommunistisen puolueen yksinvaltaisesti hallitsema Neuvostoliitto ja itäblokki, joiden taloutta johdettiin keskitettynä suunnitelmataloutena tai \"komentotaloutena\", joksi järjestelmää on myös kutsuttu.
Talouden ja talousjärjestelmän etevyys oli voimapolitiikan resurssi mutta samalla ideologisen kamppailun väline, jolla käytiin taistelua kansojen sieluista ja poliittisista valinnoista. \"Kaikki poliittiset ja sotilaalliset erimielisyydet yritämme johtaa taloudelliselle tasolle. Tästä on seurauksena taloudellinen kilpailu maailmanjärjestelmien välillä\", Nikita Hrushtshev hahmotteli NKP:n ja Neuvostoliiton ulkopoliittista linjaa Novosibirskiin kutsutulle Suomen presidentille marraskuussa 1961. Lännen valtakeskuksissa asiat nähtiin monessa suhteessa samantapaisesti. Washingtonissa kiinnitettiin jatkuvasti erityistä huomiota mm. Suomen laajeneviin kauppasuhteisiin Neuvostoliiton kanssa, sillä Suomen syvenevän taloudellisen yhteistyön arvioitiin sitovan Helsinkiä lujemmin Moskovaan, heikentävän Suomen muutenkin haurasta suvereniteettia ja siten kääntävän kansainvälistä voimatasapainoa Pohjois-Euroopassa neuvostojohtoisen maailmanjärjestelmän eduksi. Samalla Suomi muodosti harmittavan aukon länsimaiden vientikieltojärjestelmässä, jonka avulla länsimaat pyrkivät estämään edistyneen teknologian, modernien teollisten tuotantojärjestelmien, strategisten raaka-aineiden ja ammattitaitoisen työvoiman siirtymisen Neuvostoliiton kontrolliin tai vaikutuspiiriin.
Virtuaalikurssi käsittelee Suomen asemaa kylmän sodan geopolitiikassa ja sen heijastumia talouselämän suuntalinjoihin. Olennaisessa asemassa on Suomen valtiollisen johdon ja suomalaisten suuryritysten toimintamahdollisuuksien ja liikkumavaran kartoittaminen toisaalta Neuvostoliiton ja toisaalta Yhdysvaltain liittokuntien määrittämässä maailmassa, pohjoismaista kontekstia unohtamatta.
Opetusmuoto
Verkkokurssilla luetaan digitoidussa muodossa olevaa suomen- ja englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta, vastataan sen pohjalta opettajien laatimiin kysymyksiin ja kommentoidaan muiden vastauksia. Kurssiryhmän maksimikoko on 25 opiskelijaa.
Kurssin kohderyhmä
Kurssi on tarkoitettu aineopintovaiheessa oleville Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille perustutkinto-opiskelijoille. Kurssiryhmän maksimikoko on 25 opiskelijaa.
Kurssin suunnitteluryhmä
Professori Markku Kuisma,
Ph.D. Niklas Jensen-Eriksen,
Kurssin rakentamiseen on osallistunut myös:
Professori Henrik Meinander,
sekä
Jouko A Nurmiainen, FM Päivi Pihlaja.
Verkkoteknisenä tukihenkilönä: Fil yo Nina Rapelo
Helsingin yliopiston Historian laitos
Opetuksen tuottaja
Helsingin yliopiston historian laitos/Historian valtakunnallinen verkko-opetus
