






|
 |

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2012
1.
FIKTION JA EI-FIKTION KYSYMYKSIÄ
Tuottaja: Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede
Kurssin suunnittelijat: Maria Ihonen & Markku Lehtimäki
Vastaava opettaja: FM Sanna Katariina Bruun
Suositeltu opintopistemäärä: 3 / 6 op
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot
Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
Kurssilla perehdytään monista kirjallisuustieteellisistä näkökulmista
fiktion ongelmiin ja määrittelyihin. Kurssilla käydään keskustelua muun
muassa representaation, mahdollisten maailmojen sekä fiktio/ei-fiktio
-suhteen problematiikasta. Kurssin tavoitteena on aktivoida opiskelijaa
paitsi tutustumaan teoreettiseen keskusteluun myös pohtimaan erilaisten
teksti- ja lajityyppien (esim. historiallisen romaanin, fantasian tai
elämäkerran) suhteita fiktioon ja ei-fiktioon. Kurssilla tehdään sekä
yhteisiä osatehtäviä että lopputyö, jonka opiskelija voi tehdä itseään
kiinnostavasta, kurssiin liittyvästä aihepiiristä.
2.
KIRJALLISUUS INSTITUUTIONA JA JÄRJESTELMÄNÄ
Tuottaja: Oulun yliopisto, kirjallisuus
Kurssin suunnittelija: dosentti Aimo Roininen
Vastaava opettaja: FL Ilmari Leppihalme
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: perus- tai aineopinnot
Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
Kurssilla käydään uuden tutkimuksen valossa läpi asioita, jotka
määrittävät kirjallisuuden kenttää ja kirjallisuutta järjestelmänä,
jolla on oma kehityshistoriansa ja omat ominaispiirteensä. Tarkastelun
kohteena ovat muun muassa kirjallisuutta välittävät instituutiot,
korkea- ja populaarikirjallisuuden suhteet, kirjallisen elämän
valtavirrat ja marginaalit, kirjallisuuden kaupallistuminen, uusien
medioiden ja Internetin vaikutus kirjallisuuteen sekä kirjallisuuden
suhde muihin taiteisiin.
3.
KIRJALLISUUSPEDAGOGIIKKA KOULUSSA
Tuottaja: Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus
Oppimateriaalin laatija: professori Leena Kirstinä
Vastaava opettaja: FM Laura Piippo
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot
Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
Kurssin tavoitteena on perehdyttää kirjallisuudenopettajana toimimiseen
yliopiston ulkopuolella ja luoda yhteys yliopiston kirjallisuusopintojen
ja koulun pedagogian välille. Kurssi koostuu teemakokonaisuuksista,
joissa käsitellään mm. kirjallisuuden tutkimuksen paradigmojen ja
kouluopetuksen suhdetta, kirjallisuudenopetuksen historiaa, lukutaitoa
ja lukijuutta. Kurssilla myös ohjataan konkreettisin esimerkein
erilaisten kirjallisuustuntien valmistamisessa.
4.
SATIIRI KIRJALLISUUDESSA
Tuottaja: Helsingin yliopisto, yleinen kirjallisuustiede
Suunnittelija: dos. Sari Kivistö
Vastaava opettaja: FM Jussi Willman
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot
Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
Kurssilla perehdytään satiiriin kirjallisuudenlajina.
Kurssi jakautuu neljään osa-alueeseen, joissa lähestytään aihetta eri
näkökulmista: Tutustumme ensin satiirien keinovalikoimaan eli pohdimme,
millaisia kritiikin ja koomisen keinoja satiirit hyödyntävät. Miten
esimerkiksi parodia ja ironia palvelevat satiiria? Toiseksi
tarkastelemme, millainen henkilö ja kirjailija satiirien taustalta
hahmottuu. Millaisia satiirikkoja kirjallisuushistoria tuntee? Mikä
motivoi heidän työskentelyään?
Kolmas osa-alue keskittyy analysoimaan satiirien kuvaamaa negatiivista
maailmaa, joka rakentuu usein ideaalin ja illuusion vastakohdaksi.
Erityistä huomiota kiinnitämme satiirisiin ja feministisiin
dystopioihin. Pohdimme myös satiirien realistisuutta ja
totuudenmukaisuutta. Satiiri on toden puhumisen muoto, vai onko?
Neljännessä osiossa käsitellään karnevaalin ja satiirin suhdetta sekä
karnevalistisen kirjallisuuden erityispiirteitä. Lisäksi tutustutaan
renessanssin ajan karnevaalien käytäntöihin.
5.
SUOMALAISUUS SANOIN JA KUVIN
Tuottaja: Turun
yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Vastaavat opettajat/suunnittelijat: FT Johanna Frigård ja FT Kati Launis
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot
Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
Kurssilla käsitellään suomalaisuuden visuaalisia ja kaunokirjallisia
esityksiä 1800–1900 -lukujen taitteessa. Vuosisadan vaihteen molemmin
puolin ilmestyneitä valokuvia, maalauksia ja kaunokirjallisuutta
analysoidaan erityisesti kansallisuuteen ja representaatioon liittyvien
kysymyksenasetteluiden kautta. Tarkasteltavaa ajankohtaa voi luonnehtia
murroskaudeksi, jolloin jäsennettiin taiteen keinoin sellaisia ajalle
keskeisiä kysymyksiä kuin mitä merkitsee Suomi ja mitä merkitsee olla
suomalainen. Kurssi on suunnattu sekä taidehistorian että kirjallisuuden
opiskelijoille.
Lisätietoja kaikista kursseista:
kai.miikkulainen[at]utu.fi
|
|