KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2012
1. FIKTION JA EI-FIKTION KYSYMYKSIÄ
Tuottaja: Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede
Kurssin suunnittelijat: Maria Ihonen & Markku Lehtimäki
Vastaava opettaja: FM Sanna Katariina Bruun
Suositeltu opintopistemäärä: 3 / 6 op
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot

Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa

Kurssilla perehdytään monista kirjallisuustieteellisistä näkökulmista fiktion ongelmiin ja määrittelyihin. Kurssilla käydään keskustelua muun muassa representaation, mahdollisten maailmojen sekä fiktio/ei-fiktio -suhteen problematiikasta. Kurssin tavoitteena on aktivoida opiskelijaa paitsi tutustumaan teoreettiseen keskusteluun myös pohtimaan erilaisten teksti- ja lajityyppien (esim. historiallisen romaanin, fantasian tai elämäkerran) suhteita fiktioon ja ei-fiktioon. Kurssilla tehdään sekä yhteisiä osatehtäviä että lopputyö, jonka opiskelija voi tehdä itseään kiinnostavasta, kurssiin liittyvästä aihepiiristä.

2. KIRJALLISUUS INSTITUUTIONA JA JÄRJESTELMÄNÄ
Tuottaja: Oulun yliopisto, kirjallisuus
Kurssin suunnittelija: dosentti Aimo Roininen
Vastaava opettaja: FL Ilmari Leppihalme
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: perus- tai aineopinnot

 Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa

Kurssilla käydään uuden tutkimuksen valossa läpi asioita, jotka määrittävät kirjallisuuden kenttää ja kirjallisuutta järjestelmänä, jolla on oma kehityshistoriansa ja omat ominaispiirteensä. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa kirjallisuutta välittävät instituutiot, korkea- ja populaarikirjallisuuden suhteet, kirjallisen elämän valtavirrat ja marginaalit, kirjallisuuden kaupallistuminen, uusien medioiden ja Internetin vaikutus kirjallisuuteen sekä kirjallisuuden suhde muihin taiteisiin. 


3. KIRJALLISUUSPEDAGOGIIKKA KOULUSSA
Tuottaja: Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus
Oppimateriaalin laatija: professori Leena Kirstinä
Vastaava opettaja: FM Laura Piippo
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot

Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
 
Kurssin tavoitteena on perehdyttää kirjallisuudenopettajana toimimiseen yliopiston ulkopuolella ja luoda yhteys yliopiston kirjallisuusopintojen ja koulun pedagogian välille. Kurssi koostuu teemakokonaisuuksista, joissa käsitellään mm. kirjallisuuden tutkimuksen paradigmojen ja kouluopetuksen suhdetta, kirjallisuudenopetuksen historiaa, lukutaitoa ja lukijuutta. Kurssilla myös ohjataan konkreettisin esimerkein erilaisten kirjallisuustuntien valmistamisessa.

4. SATIIRI KIRJALLISUUDESSA
Tuottaja: Helsingin yliopisto, yleinen kirjallisuustiede 
Suunnittelija: dos. Sari Kivistö
Vastaava opettaja: FM Jussi Willman 
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot

 Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa

Kurssilla perehdytään satiiriin kirjallisuudenlajina. Kurssi jakautuu neljään osa-alueeseen, joissa lähestytään aihetta eri näkökulmista: Tutustumme ensin satiirien keinovalikoimaan eli pohdimme, millaisia kritiikin ja koomisen keinoja satiirit hyödyntävät. Miten esimerkiksi parodia ja ironia palvelevat satiiria? Toiseksi tarkastelemme, millainen henkilö ja kirjailija satiirien taustalta hahmottuu. Millaisia satiirikkoja kirjallisuushistoria tuntee? Mikä motivoi heidän työskentelyään?

Kolmas osa-alue keskittyy analysoimaan satiirien kuvaamaa negatiivista maailmaa, joka rakentuu usein ideaalin ja illuusion vastakohdaksi. Erityistä huomiota kiinnitämme satiirisiin ja feministisiin dystopioihin. Pohdimme myös satiirien realistisuutta ja totuudenmukaisuutta. Satiiri on toden puhumisen muoto, vai onko? Neljännessä osiossa käsitellään karnevaalin ja satiirin suhdetta sekä karnevalistisen kirjallisuuden erityispiirteitä. Lisäksi tutustutaan renessanssin ajan karnevaalien käytäntöihin.

5. SUOMALAISUUS SANOIN JA KUVIN
Tuottaja: Turun yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Vastaavat opettajat/suunnittelijat: FT Johanna Frigård ja FT Kati Launis
Suositeltu opintopistemäärä: 5
Ensisijainen korvaavuus: aineopinnot

 Kurssin korvaavuudet jäsenoppiaineissa
Kurssilla käsitellään suomalaisuuden visuaalisia ja kaunokirjallisia esityksiä 1800–1900 -lukujen taitteessa. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin ilmestyneitä valokuvia, maalauksia ja kaunokirjallisuutta analysoidaan erityisesti kansallisuuteen ja representaatioon liittyvien kysymyksenasetteluiden kautta. Tarkasteltavaa ajankohtaa voi luonnehtia murroskaudeksi, jolloin jäsennettiin taiteen keinoin sellaisia ajalle keskeisiä kysymyksiä kuin mitä merkitsee Suomi ja mitä merkitsee olla suomalainen. Kurssi on suunnattu sekä taidehistorian että kirjallisuuden opiskelijoille.

Lisätietoja kaikista kursseista: kai.miikkulainen[at]utu.fi